.png)
.png)
Ihmiset ovat asuttaneet Kyproksen saarta noin 10 000 vuotta.
Saaren värikkään historian aikana sitä on hallinnut monet kansat ja sinne on hyökännyt milloin assyrialaiset, egyptiläiset, roomalaiset, ristiretkeläiset, kreikkalaiset, ottomaanit ja persialaiset. Saaresta kehittyikin Välimeren suurin taloudellinen sekä kulttuurinen keskittymä, ja se kuului vuoron perään eri suurvaltojen hallinnan alle. Nykyään saari on ollut jo vuosikymmenet turistien suosima idyllinen lomakohde.
Eli Kypros, Kreikka vai Turkki? Vai sittenkin Britannia?
1200-luvulla saari siirtyi Kreikan vallan alle ja siellä oli useita Kreikan kuningaskuntia. Saari kreikkalaistui kovaa vauhtia ja yleisin puhuttu kieli oli kreikan kieli.
Kävipähän saarta välissä johtamassa myös Frankit ja jopa Venetsialaiset.
1500-luvun loppupuolella Kyproksesta tuli osa Ottomaanien valtakuntaa. Tällöin taas turkkilaiset ja turkin kieli alkoivat vallita saarella.
Viimeisin suuri valloitus koettiin saarella vuonna 1878 kun Englanti valtasi koko saaren. Saari oli aina vuoteen 1925 asti brittien siirtomaa ja hallinnassa vuoteen 1960 asti. Nimellisesti saari oli kuitenkin vuoteen 1914 asti osana ottomaanivaltakuntaa, koska siellä oli merkittävä turkkilainen väestö. Saarta kuitenkin hallitsi koko ajan Britannia.
Itsenäisyys koittaa, mutta ei helpolla
1950- luvulla saarella kuohui usein ja tilannetta helpottamaan laadittiinkin vuonna 1959 Kreikan, Turkin ja Britannian oikeuksia saarella koskevat Lontoon ja Zurichin sopimukset.
Lopulta Kypros itsenäistyi Britannian vallan alta vuonna 1960. Kyproksen tasavalta perustettiin yhtenäisvaltioksi.
Vallanjako toteutettiin siten, että Kyproksen presidentti oli kyproksenkreikkalainen ja varapresidentti kyproksenturkkilainen. Nuori maa kärsi kuitenkin useista kasvukivuista sekä erimielisyyksistä, joihin myös valtaväestöjen isäntämaat sotkeutuivat. Kreikka siirsi maahan sotilasjoukkojaan ja Turkki vastasi omilla toimillaan. Saaren jakamista kahdeksi alettiinkin kansan keskuudessa puhua jo heti 60- luvun alun jälkeen. Väestöryhmät eivät löytäneet sopuisuutta yrityksistä huolimatta.
Turisteja, filmitähtiä ja poliittista polemiikkia
Samaan aikaan saari nautti suurta suosiota turistien ja filmitähtien lomakohteena.
Famagustan alue oli Kyproksen ja Euroopan suosituimpia matkailualueita, jossa vierailivat muun muassa näyttelijät Elizabeth Taylor ja Birgitte Bardot.
Seuraava merkittävä poliittinen käänne tapahtui vuonna 1967, kun Kreikassa vallan kaappasi sotilasjuntta. Kreikan uudet johtajat päättivät, että saaren tilanne täytyy ratkaista asein. Saaren sen aikainen kyproksenkreikkalainen presidentti Makarios kolmas vastusti tätä suunnitelmaa. Lopulta kyproksenkreikkalainen armeija kuitenkin kaappasi vallan Kyproksen saarella Kreikan sotilasjuntan avustuksella. Makarios kolmas pakeni Britanniaan.
Kreikan sotilasjuntta vaati, että ”Enosis” pantaisiin toteen, eli Kyproksen saari liitettäisiin osaksi Kreikkaa. Viisi päivää tämän ilmoituksen jälkeen lähetti Turkki maahan omia joukkojaan. Joukkojen tarkoitus olisi suojella saaren turkkilaista väestöä ja käytännössä miehittää saaren pohjoisosaa. Tilanne saarella ”pysähtyi” taas.
Kreikan juntta ei ollut lopulta pitkäaikainen, ja näin ollen ilmapiiri saarella muuttui jälleen kerran. Turkki miehitti nyt pohjoisosaa ja neuvotteluja tulevaisuudesta käytiin taas aktiivisesti. Neuvottelupöydässä istui Kreikka, Kypros, Turkki ja Yhdysvallat. Osapuolet ehdottivat saarelle liittovaltioita ja kantoneita, mutta sopua ei saatu aikaan. Koska ratkaisua tilanteeseen ei saatu, saarella käytiin jälleen taisteluita ja Turkin joukot päätyivät miehittämään n. 36% saaresta. YK:n johdolla sovittiin ”väestönvaihto-ohjelmasta”, joka lupasi kreikkalaistaustaisille oikeuden jäädä pohjoiseen tai muuttaa pois, ja vastaavasti eteläosan turkkilaisille oikeuden muuttaa pohjoiseen omaisuutensa kanssa. Kreikkalaisia siirtyi pohjoisesta etelään ja turkkilaisia etelästä pohjoiseen.
Saarella toimi tällöin pitkään YK:n rauhaturvajoukot, joissa myös Suomalaiset olivat merkittävässä roolissa.
Nykytilanne vakiutuu ja yhdistymisestäkin neuvotellaan aika ajoin
Pohjois-Kypros! Nykyinen tilanne on siis vallinnut jo vuodesta 1974 ja vuonna 1983 perustettiin Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta. Tilanne saarella on jo vuosikymmeniä ollut rauhallinen ja suosio lomakohteena vain kasvanut.
Viimeksi Kyproksen jälleenyhdistymisestä neuvoteltiin tosissaan vuonna 2016. Osapuolina olivat Pohjois-Kyproksen turkkilaisen tasavallan presidentti Mustafa Akinci sekä Kyproksen tasavallan presidentti Niko Anastasiades.
Nykyään molemmilla Kyproksen mailla on siis oma lainsäädäntö, monipuoluejärjestelmä sekä oma presidentti. Etelän ja pohjoisen väliset rajat ovat avattu lähes 20 vuotta sitten ja saarelaiset myös liikkuvatkin paljon rajojen molemmin puolin.
Molempien maiden tärkeitä tulolähteitä ovat turismi sekä ulkomaiset sijoittajat ja rakentajat.
Saari on vakiinnuttanut asemansa yhtenä Välimeren suosituimpana lomasaarena ja vetää edelleen jatkuvasti enemmän ihmisiä lomailemaan ja asumaan auringon alla.
Pohjois-Kyproksella on koettu 2000- luvulla kovaa taloudellista kasvua. Sen massaturismilta säilynyt luonto ja kulttuuri huokuttelee turisteja, sijoittajia ja asunnonostajia ympäri maailman ja onkin on yksi merkittävä syy tälle positiiviselle kehitykselle.
Lue täältä lisää miksi kannattaa hankkia lomakoti juuri Pohjois-Kyprokselta: https://www.asuntokypros.fi/post/10-syyt%C3%A4-miksi-kannattaa-hankkia-loma-asunto-pohjois-kyprokselta
Pohjois-Kypros Pohjois Kypros
Tutustu osaan lähteistä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kreikan_sotilasjuntta#Kyproksen_vallankaappaus
コメント